“Taulutietokone (tai paneelitietokone, engl. tablet personal computer eli tablet PC) on kannettavien tietokoneiden alaluokka. Taulutietokonetta ohjataan koskettamalla näyttöä joko sormin tai osoitinkynällä eli styluksella, jolla korvataan hiiri ja näppäimistö.” (Lähde: Wikipedia)
Palautin viime viikolla gradututkielmani tutkimussuunnitelman Tampereen yliopistoon. Tarkoitukseni on tutkia sitä, miten eri lehtien päätoimittajat suhtautuvat tablet-, eli taulutietokone-julkaisuihin.
Aihe on kiinnostanut minua jo kauan. Lehtialalla on edessään suuri muutos, kun kosketusnäytöllisille koneille suunnitellut lehdet saavuttavat vähitellen lukijoiden kiinnostuksen. Ja niin tapahtuu jossain vaiheessa, vaikkeivät kaikki Applen iPad-koneelle – saati muille taulutietokonelehdille – asetetut odotukset ole vielä toteutuneet.
Mitä tämä muutos sitten tarkoittaa? Pohdintojeni perusteella tablet-lehtien yleistymisellä on ainakin neljä seurausta:
Ensinnäkin paperilehtien lukijamäärät laskevat entisestään ja menettävät erityisesti nuoria lukijoita. Paperilehdet eivät kuole, mutta niiden ylivalta julkaisuformaattina vähenee merkittävästi.
Toiseksi erityisalojen lehdet kasvattavat lukijamääriään. Esimerkiksi järjestöjen on helppo jakaa julkaisuitaan sähköisessä muodossa. Samalla pienten lehtien suurin kompastuskivi, eli kalliit painatus- ja jakelukulut poistuvat.
Kolmanneksi ulkomaalaisten lehtien sähköinen myynti Suomessa kasvaa. Lehtien tablet-versiot ilmestyvät kaikkialla maailmassa samaan aikaan ja ne ovat usein halvempia kuin kioskilta ostetut painokset.
Neljänneksi mikromaksuihin perustuvat jälkimarkkinat kasvavat. Julkaisut voivat esimerkiksi myydä vanhojen lehtien tiettyjä osastoja tai erikoisliitteitä tablet-versioina. Lehtien täytyykin siksi tuottaa paljon ns. ajatonta sisältöä.
Lehtien toimitukset joutuvat muutaman vuoden sisällä sopeutumaan kaikkiin edellä mainittuihin muutoksiin.
Kukaan ei vielä osaa sanoa, milloin tablet-lehdet yleistyvät. Ilmiö on niin uusi, ettei kosketusnäytöllisille tietokoneille ole vielä edes vakiintunutta nimeä. Onko kyse lukulaittesta, taulutietokoneesta, lätyskästä vai huonosti suomen kieleen sopivasta tabletista? Helsingin Sanomien nimikilpailun mukaan näpelöille sormitietokoneita.
Täytyy kuitenkin muistaa, että uudet ilmiöt rantautuvat kulttuuriin yllättävän nopeasti. Vielä viisi vuotta sitten tuskin kukaan suositteli uutisia Facebookissa. Kymmenen vuotta sitten televisio-ohjelmien katsominen kotitietokoneella kuulosti naurettavalta ajatukselta.
Mitä ajattelemmekaan tablet-lehdistä 15 vuoden päästä?
